Avaruudesta löytyi tähti, joka pyörii 261 kertaa sekunnissa

Avaruudesta löytyi tähti, joka pyörii 261 kertaa sekunnissa
Kuvitus: NASA/Goddard Space Flight Center Conceptual Image Lab

NASA:n Fermi-avaruusteleskoopin vanhasta havaintoaineistosta löytyi neutronitähti, joka pyörii 261 kertaa sekunnissa. Löytö onnistui uudella laskentatavalla, joka teki etsinnästä noin miljoona kertaa aiempaa tehokkaampaa. Tutkijoiden mukaan sama menetelmä voi auttaa löytämään muitakin pulsareita, jotka ovat tähän asti jääneet huomaamatta.

Kohde on nimeltään PSR J1622−7204. Se ei ole tavallinen tähti, vaan pulsari: äärimmäisen tiheä ja nopeasti pyörivä tähtijäännös. Sen löytyminen osoittaa, että vanhoihin avaruusteleskooppien havaintoihin voi kätkeytyä vielä paljon tunnistamattomia kohteita.

Mikä pulsari oikeastaan on?

Pulsari syntyy, kun massiivinen tähti tulee elinkaarensa päähän ja sen ydin luhistuu supernovaräjähdyksen yhteydessä. Ydin puristuu neutronitähdeksi, joka voi olla halkaisijaltaan vain parikymmentä kilometriä mutta sisältää enemmän massaa kuin Aurinko.

Neutronitähti pyörii usein hyvin nopeasti ja sillä on voimakas magneettikenttä. Magneettikenttä ohjaa sen ympäristöstä säteilyä kapeisiin keiloihin. Kun tähti pyörii, keilat pyyhkäisevät avaruuden halki. Jos keila osuu Maahan, havaitsemme säännöllisesti toistuvan signaalin – vähän samaan tapaan kuin majakan valo välähtää aina sen keilan kääntyessä kohti havaitsijaa.

Tästä säännöllisestä signaalista tulee nimi pulsari. Tässä tapauksessa tutkijat havaitsivat pulsarin gammasäteilyä eli erittäin suurienergistä säteilyä, jota ihmissilmä ei näe.

261 kierrosta sekunnissa – mutta vain vähän havaittavia fotoneja

Uusi pulsari pyörähtää akselinsa ympäri 261 kertaa sekunnissa. Yksi kierros kestää siis vain noin 3,8 millisekuntia. Fermi-teleskooppi ei kuitenkaan tallenna jokaista pyörähdystä. Se rekisteröi pulsarista saapuvia yksittäisiä gammasäteilyn hiukkasia eli fotoneja, ja niitä on vähän. Lisäksi havaintoihin sekoittuu säteilyä muista avaruuden lähteistä.

Tutkijoiden piti päätellä harvoista havainnoista, mistä suunnasta säteily tuli ja millä tahdilla neutronitähti pyöri. Tehtävää vaikeuttaa se, että tähden pyöriminen hidastuu vähitellen. Kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen kokeileminen vaatisi valtavan määrän laskentatehoa.

Vanha havaintoaineisto, uusi tapa etsiä

Kansainvälinen tutkijaryhmä käytti NASAn Fermi-gammateleskoopin noin 15 vuoden havaintoja. Uusi menetelmä löysi aineistosta noin 16 000 fotonin avulla signaalin, joka paljasti aiemmin tunnistamatta jääneen pulsarin.

Menetelmän taustalla on matematiikkaa, jota on kehitetty myös salausjärjestelmien tutkimiseen. Sen sijaan, että tietokone kokeilisi valtavaa määrää mahdollisia pyörimisnopeuksia yksi kerrallaan, ongelma muotoillaan uudelleen geometriaksi. Näin epätodennäköisiä vaihtoehtoja voidaan karsia paljon tehokkaammin.

Varsinainen etsintä vei noin kymmenen tuntia yhden tavallisen prosessoriytimen laskenta-aikaa. Aiempi tehokas menetelmä ei ollut löytänyt samaa pulsaria, vaikka sen laskenta olisi vastannut noin 600 vuoden työtä yhdellä prosessoriytimellä. Miljoonakertainen ero kuvaa siis näiden kahden menetelmän tehokkuutta tässä etsinnässä – ei sitä, että kaikki tähtitieteen laskut nopeutuisivat yhtä paljon.

Voiko vanhoista havainnoista löytyä lisää pulsareita?

Tutkijat arvioivat, että Fermin arkistossa saattaa olla vielä kymmeniä tai jopa satoja pulsareita, joita ei ole tunnistettu. Seuraavaksi menetelmää halutaan soveltaa myös kaksoistähtijärjestelmiin, joissa pulsari kiertää toista tähteä. Tällaisen liikkeen aiheuttamat muutokset vaikeuttavat signaalin löytämistä.

Uutta menetelmää voidaan jatkossa yhdistää vapaaehtoisten tietokoneiden laskentatehoa hyödyntävään Einstein@Home-hankkeeseen. Jos etsintä onnistuu, tähtitieteilijät voivat saada käyttöönsä uusia kohteita, joiden avulla tutkitaan neutronitähtien äärimmäisiä olosuhteita ja maailmankaikkeuden toimintaa.

Löytö on myös hyvä muistutus siitä, ettei vanha havaintoaineisto ole välttämättä loppuun tutkittu. Uudet analyysimenetelmät voivat paljastaa siitä asioita, joita aiemmin ei yksinkertaisesti osattu etsiä.

Lähteet

Viimeksi muokattu 21.11.2026 10:28