Polaaripyörre on poikkeuksellisen heikko – mitä se voi merkitä Suomen alkutalvelle?

Polaaripyörre on poikkeuksellisen heikko – mitä se voi merkitä Suomen alkutalvelle?
Polaaripyörteen muutokset voivat muuttaa keskileveysasteiden suihkuvirtauksen rakennetta. Kuva: National Science Foundation / Wikimedia Commons (Public Domain Mark 1.0).

Ilmatieteen laitos kertoi marraskuun alussa, että pohjoisen napa-alueen yläpuolella pyörivä polaaripyörre oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen heikko. Ilmiö voi vaikuttaa siihen, millaisia säätyyppejä Euroopassa ja Suomessa nähdään alkutalven aikana. Vaikutus ei kuitenkaan ole suora eikä varma: stratosfäärin muutokset näkyvät maanpinnan säässä usein vasta viikkojen viiveellä.

Polaaripyörre on yksi niistä ilmakehän suurista virtauksista, jotka yhdistävät napa-alueiden olosuhteet keskileveysasteiden säähän. Sen kehitystä seurataan talvisin, koska voimakas häiriö voi muuttaa suihkuvirtauksen reittiä ja lisätä kylmien ilmamassojen pääsyä etelämmäksi.

Mikä polaaripyörre oikeastaan on?

Polaaripyörre on talvella napa-alueen yläpuolella stratosfäärissä muodostuva laaja länsituulten kiertoliike. Se ympäröi hyvin kylmää ilmaa ja ulottuu useiden kymmenien kilometrien korkeudelle. Pohjoisen pallonpuoliskon talvella napa-alue jäähtyy voimakkaasti, mikä kasvattaa lämpötilaeroa keskileveysasteisiin ja auttaa ylläpitämään pyörrettä.

Polaaripyörrettä ei pidä sekoittaa suihkuvirtaukseen. Suihkuvirtaus sijaitsee alempana troposfäärissä, lähempänä sitä ilmakehän kerrosta, jossa arkinen sää syntyy. Kerrokset ovat kuitenkin vuorovaikutuksessa: stratosfäärin polaaripyörteen muutokset voivat vaikuttaa suihkuvirtauksen sijaintiin ja mutkitteluun.

Miksi pyörre voi heikentyä?

Ilmakehässä liikkuu suuria planetaarisia aaltoja, jotka syntyvät muun muassa troposfäärin korkeapaine- ja matalapainerakenteista. Osa aalloista voi edetä ylöspäin stratosfääriin. Kun ne vuorovaikuttavat polaaripyörteen kanssa, ne voivat hidastaa sitä ympäröiviä länsituulia ja muuttaa pyörteen rakennetta.

Jos häiriö on voimakas, stratosfääri voi lämmetä nopeasti. Tätä kutsutaan äkilliseksi stratosfäärin lämpenemiseksi. Joissakin tapauksissa polaaripyörre siirtyy sivuun tai jakautuu osiin. Tällainen kehitys voi suosia tilanteita, joissa kylmää napa-ilmaa pääsee kulkeutumaan tavallista etelämmäksi. Se ei silti tarkoita, että jokainen polaaripyörteen heikkeneminen johtaisi Suomessa pakkasjaksoon.

Ilmatieteen laitos havaitsi poikkeuksellisen heikon tilanteen

Ilmatieteen laitoksen 3. marraskuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan polaaripyörre oli tuolloin vuodenaikaan nähden erittäin heikko. Laitoksen mukaan lokakuun lopun laaja-alaiset korkeapaine- ja matalapainerakenteet synnyttivät troposfääristä stratosfääriin etenevää planetaarista aaltoliikettä, joka alkoi jarruttaa pyörteen länsivirtausta.

Vaikutusten mahdollinen eteneminen maanpinnan säähän vie aikaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan stratosfäärin häiriön vaikutus leviää tavallisesti troposfääriin noin 1–3 viikossa. Silloinkin lopputulos riippuu muista samanaikaisista säätekijöistä, eikä vaikutusta välttämättä havaita Suomessa lainkaan.

Selittääkö polaaripyörre tämän viikonlopun sateet?

Ei ole perusteltua päätellä, että Suomen tämänhetkinen sade- ja lumisää johtuisi suoraan polaaripyörteestä. Ilmatieteen laitoksen 19. marraskuuta julkaiseman ennusteen mukaan loppuviikon sateita ylläpitää Itämeren, Suomen ja Baltian alueella pysyttelevä matalapaine. Ensi viikon alussa Suomeen vahvistuva korkeapaine puolestaan vähentää sateita ja heikentää tuulta.

Polaaripyörre on siis ennen kaikkea yksi pitkän aikavälin sääkehitykseen vaikuttavista tekijöistä, ei yksittäisen sadealueen selitys. Sen merkitystä alkutalven kannalta voidaan arvioida paremmin vasta, kun nähdään, miten stratosfäärin häiriö kehittyy ja ulottuuko se alempiin ilmakehän kerroksiin.

Mitä Suomen talvesta voi päätellä?

Yksittäinen polaaripyörteen heikkeneminen ei mahdollista koko talven sääennustetta. Se voi muuttaa kylmien ja lauhojen säätyyppien todennäköisyyksiä, mutta vaikutuksen suunta ja alueellinen sijainti riippuvat ilmakehän kokonaiskiertoliikkeestä. Kylmä ilmavirtaus voi suuntautua Euroopan sijasta myös Aasiaan tai Pohjois-Amerikkaan.

Seuraavien viikkojen aikana olennaista on seurata, jatkuuko stratosfäärin länsituulten heikkous ja näkyykö muutos myös alempana ilmakehässä. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, onko polaaripyörteen poikkeuksellisella tilanteella käytännön vaikutuksia Suomen alkutalveen.

Lähteet

Viimeksi muokattu 19.11.2026 20:52