Euclid paljasti yli 15 000 gravitaatiolinssin ehdokasta ja satoja miljoonia galakseja
Euroopan avaruusjärjestön ESAn Euclid-avaruusteleskooppi on julkaissut ensimmäisen suuren havaintoaineistonsa. Marraskuun 12. päivänä julkistettu DR1-Foundation sisältää tietoja yli 900 miljoonasta galaksista ja yli 15 000 mahdollisesta voimakkaasta gravitaatiolinssistä. Aineisto tarjoaa tutkijoille ennennäkemättömän laajan näkymän maailmankaikkeuden rakenteeseen ja auttaa selvittämään pimeän aineen sekä pimeän energian arvoituksia.
Yli 900 miljoonaa galaksia samassa aineistossa
Euclid kartoitti aineistoon kuuluvan taivaanalueen noin 13 kuukauden havaintojen aikana keväästä 2024 kevääseen 2025. Kartoitus kattaa noin 1 900 neliöastetta eli suunnilleen 14 prosenttia alueesta, jonka teleskoopin on tarkoitus tutkia kuusivuotisen tehtävänsä aikana. Taivaanala vastaa pinta-alaltaan noin 9 500 täysikuuta.
DR1-Foundation sisältää noin 10 000 tieteellistä kuvaa sekä yli 160 miljoonaa spektriä. Spektristä voidaan tutkia kohteen valon eri aallonpituuksia. Niiden avulla tähtitieteilijät voivat muun muassa arvioida galaksien etäisyyksiä ja tutkia niiden ominaisuuksia. Aineistossa on lisäksi yli 60 miljoonaa kvasaariehdokasta. Kvasaarit ovat galaksien erittäin kirkkaita keskustoja, joiden säteilyä ylläpitää supermassiiviseen mustaan aukkoon putoava aine.
Yli 15 000 mahdollista gravitaatiolinssiä
Yksi aineiston huomattavimmista tuloksista on yli 15 000 voimakkaan gravitaatiolinssin ehdokkaan tunnistaminen. Gravitaatiolinssissä etualalla olevan galaksin tai galaksijoukon painovoima taivuttaa sen takana sijaitsevan kohteen valoa. Kaukaisen galaksin kuva voi venyä kaariksi tai muodostaa jopa lähes täydellisen renkaan.
Ilmiö ei ole pelkästään näyttävä. Valon taipumisesta voidaan päätellä etualalla olevan kohteen massaa, myös sen pimeän aineen osuutta. Gravitaatiolinssit toimivat siten eräänlaisina luonnon omia massavaakoina. Ne voivat myös suurentaa hyvin kaukaisten galaksien valoa ja paljastaa kohteita, joita olisi muuten vaikea havaita.
Euclidin löytämä ehdokasluettelo on suurempi kuin kaikki aiemmat vastaavat luettelot yhteensä. Kohteita etsittiin satojen miljoonien galaksien joukosta yhdistämällä koneoppimista, kansalaistiedettä ja asiantuntijoiden tekemää tarkistusta. Mukana on myös harvinaisia järjestelmiä, joissa useamman taustagalaksin valo vääristyy saman etualalla olevan kohteen vaikutuksesta.
Tavoitteena kolmiulotteinen kartta maailmankaikkeudesta
Euclidin tehtävä ei ole vain ottaa näyttäviä kuvia. Teleskooppi mittaa galaksien sijainteja ja etäisyyksiä, jotta tutkijat voivat rakentaa maailmankaikkeudesta kolmiulotteisen kartan. Kun galaksien jakaumaa tarkastellaan eri etäisyyksillä, voidaan seurata, miten kosminen verkko – galakseista ja niitä yhdistävistä rakenteista muodostuva laaja verkosto – on kehittynyt jopa kymmenen miljardin vuoden aikana.
Tämä auttaa tutkimaan pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Pimeä aine ei säteile valoa, mutta sen painovoima vaikuttaa galaksien ja galaksijoukkojen liikkeisiin sekä valon taipumiseen. Pimeän energian puolestaan uskotaan liittyvän maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtymiseen. Euclid ei havaitse kumpaakaan suoraan, vaan tutkii niiden vaikutuksia maailmankaikkeuden rakenteeseen ja kehitykseen.
Ensimmäinen aineistojulkaisu on vasta alku. Seuraavien vuosien aikana Euclid kartoittaa huomattavasti suuremman osan taivaasta. Koko ensimmäisen dataversion on määrä valmistua vuonna 2027, jolloin mukaan saadaan myös kosmologisia analyysejä varten tarvittavia mittauksia, kuten heikon gravitaatiolinssin aineistoa.
Vasta pieni osa Euclidin työstä on nähty
Euclid laukaistiin avaruuteen heinäkuussa 2023, ja sen varsinainen tieteellinen kartoitus alkoi helmikuussa 2024. Nyt julkaistu aineisto kattaa vasta noin 14 prosenttia kuusivuotisen kartoituksen tavoitteesta. Jo tämä ensimmäinen suuri tietopaketti osoittaa, kuinka tehokkaasti teleskooppi pystyy löytämään harvinaisia ja kaukaisia kohteita laajoilta taivaanalueilta.
Euclidin havaintojen avulla tähtitieteilijät pääsevät tutkimaan maailmankaikkeuden rakennetta aivan uudessa mittakaavassa. Erityisen kiinnostavaa on, että aineisto ei ainoastaan kasvata tunnettujen galaksien määrää, vaan tarjoaa myös uusia välineitä selvittää, miten näkymätön pimeä aine ja pimeä energia ovat muovanneet maailmankaikkeutta.
Lähteet: Euroopan avaruusjärjestö ESA: Euclid lays the foundation for its best-ever 3D map of the Universe; Euclid Consortium: Data Release 1 – Foundation.
Viimeksi muokattu 18.11.2026 12:42