Voyager 1 saavuttaa historiallisen etäisyyden – radiosignaali kulkee nyt vuorokauden yhteen suuntaan
Lähes 50 vuotta sitten Maasta matkaan lähetetty avaruusluotain on saavuttamassa etäisyyden, jota yksikään ihmisen valmistama laite ei ole aiemmin ylittänyt. Voyager 1 on matkannut niin kauas, että radiosignaalin kulkeminen Maasta luotaimelle kestää jo kokonaisen vuorokauden.
NASA:n Voyager 1 saavuttaa yhden valovuorokauden etäisyyden Maasta keskiviikkona 18. marraskuuta. Rajapyykki tarkoittaa noin 25,9 miljardin kilometrin matkaa. Luotain jatkaa samalla edelleen toimintaansa tähtienvälisessä avaruudessa, vaikka sen teknologia on peräisin 1970-luvulta.
Radiosignaali tarvitsee 24 tuntia matkaan
Valovuorokausi tarkoittaa matkaa, jonka valo kulkee 24 tunnissa. Valon nopeus on noin 300 000 kilometriä sekunnissa, joten vuorokaudessa se ehtii kulkea lähes 26 miljardia kilometriä.
Voyager 1 saavuttaa tämän etäisyyden Maasta noin kello 12.16 Suomen aikaa. Sen jälkeen Maasta lähetetty komento kulkee luotaimelle noin 24 tuntia. Jos Voyager vastaa välittömästi, vastauksen saapumista Maahan joudutaan odottamaan vielä toinen vuorokausi.
Yksinkertainenkin yhteydenotto muuttuu siis useita päiviä kestäväksi prosessiksi. Avaruusluotaimen ohjaaminen ei enää muistuta reaaliaikaista kauko-ohjausta, vaan toiminta perustuu ennalta suunniteltuihin komentoihin ja niiden myöhempään seurantaan.
Voyager 1 liikkuu noin 61 000 kilometrin tuntinopeudella. Vaikka nopeus on ihmisen mittakaavassa valtava, valoon verrattuna luotain etenee hitaasti. Valo kulkee saman matkan lähes 17 650 kertaa nopeammin.
Matka alkoi vuonna 1977
Voyager 1 laukaistiin avaruuteen 5. syyskuuta 1977. Sen alkuperäinen tehtävä oli tutkia Jupiteria ja Saturnusta, mutta onnistuneen planeettatutkimuksen jälkeen luotain jatkoi matkaansa kohti aurinkokunnan ulkoreunoja.
Jupiterin ohilento vuonna 1979 paljasti muun muassa planeetan aktiivisen vulkaanisen kuun Ion. Saturnuksen luona vuonna 1980 Voyager 1 tutki planeetan renkaita, kaasukehää ja suurta Titan-kuuta.
Planeettojen ohitukset hyödynsivät niiden painovoimaa luotaimen lentoradan muuttamiseen ja vauhdin kasvattamiseen. Näin Voyager 1 pääsi jatkamaan matkaansa kohti aurinkokunnan ulkopuolisia alueita.
Sen sisaralus Voyager 2 laukaistiin hieman aiemmin, 20. elokuuta 1977. Voyager 2 jatkoi Jupiterin ja Saturnuksen jälkeen Uranukseen ja Neptunukseen, joista se on edelleen ainoa niitä läheltä tutkinut avaruusluotain.
Voyager 1 on jo tähtienvälisessä avaruudessa
Voyager 1 ylitti heliopaussina tunnetun rajan elokuussa 2012. Heliosfääri on Auringon ympärille muodostuva laaja alue, jossa aurinkotuulen hiukkaset ja Auringon magneettikenttä vaikuttavat ympäristöön.
Heliopaussilla aurinkotuulen vaikutus vähenee ja tähtienvälisen avaruuden olosuhteet alkavat hallita. Rajan ylittäminen ei kuitenkaan tarkoita, että Voyager 1 olisi poistunut aurinkokunnasta kaikissa mahdollisissa määritelmissä. Auringon gravitaation vaikutus ulottuu paljon heliosfääriä kauemmas, ja esimerkiksi kaukaisen komeettavaraston eli Oortin pilven arvioidaan sijaitsevan valtavalla etäisyydellä.
Voyager 1 mittaa edelleen tähtienvälisen avaruuden hiukkasia, magneettikenttiä ja muita olosuhteita. Sen havainnot tarjoavat tutkijoille ainutlaatuista tietoa ympäristöstä, johon yksikään toinen toimiva avaruusalus ei ole vielä päässyt.
Luotain toimii vuosikymmeniä vanhalla tekniikalla
Voyager 1:n käyttöikä on ylittänyt alkuperäiset odotukset moninkertaisesti. Luotaimen sähkö tuotetaan radioisotooppisella lämpösähkögeneraattorilla, joka muuntaa radioaktiivisen plutoniumin hajoamisesta syntyvän lämmön sähköksi.
Sähköntuotanto vähenee vuosittain, joten NASA on joutunut sammuttamaan osia luotaimen järjestelmistä ja tieteellisistä instrumenteista. Insinöörit pyrkivät säästämään energiaa ja pitämään tärkeimmät mittalaitteet sekä viestintäjärjestelmät toiminnassa mahdollisimman pitkään.
Voyager 1:n pitkä toimintaikä on osoitus siitä, kuinka huolellisesti avaruusluotaimet suunnitellaan. Samalla se on vaatinut vuosikymmenten aikana lukuisia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla vanheneva laite pystyy jatkamaan tehtäväänsä äärimmäisissä olosuhteissa.
Mukana viesti toisille maailmoille
Voyager 1:n mukana kulkee myös kuuluisa kultainen levy, Golden Record. Se sisältää ääniä, musiikkia, kuvia ja terveisiä Maasta. Levy suunniteltiin eräänlaiseksi viestiksi mahdollisille muille sivilisaatioille, jotka saattaisivat löytää luotaimen kaukaisessa tulevaisuudessa.

Levy ei ole luotaimen tieteellisen tehtävän kannalta välttämätön, mutta siitä on tullut yksi avaruustutkimuksen tunnetuimmista symboleista. Voyager 1 edustaa ihmiskunnan ensimmäisiä konkreettisia yrityksiä lähettää viesti kotiplaneetaltaan tähtienväliseen avaruuteen.
Luotain jatkaa matkaansa kohti tähtienvälistä tuntematonta. Sen odotetaan kulkevan noin 40 000 vuoden kuluttua suhteellisen läheltä Gliese 445 -tähteä, mutta silloinkin se on edelleen valtavan kaukana tähdestä.
Tämän päivän rajapyykki ei siis ole matkan päätepiste. Se on muistutus siitä, kuinka kauas ihmiskunnan rakentama teknologia voi päästä – ja kuinka pitkään se voi jatkaa matkaansa.
Voyager 1:n matka on kestänyt lähes puoli vuosisataa. Nyt sen radiosignaalin kulku Maahan kestää vuorokauden, mutta luotain jatkaa edelleen hiljaista matkaansa tähtienvälisessä avaruudessa.
NASA pyysi ihmisiä lähettämään valoa Voyagerille
NASA järjesti 17. marraskuuta 2026 maailmanlaajuisen Shine Bright for Voyager’s Light-Day -kampanjan, jossa ihmisiä kutsuttiin juhlistamaan Voyager 1:n historiallista matkaa valaisemalla taivasta. Tapahtuma ajoittui päivää ennen kuin avaruusluotain saavuttaa yhden valovuorokauden etäisyyden Maasta.
Osallistujat saattoivat käyttää taskulamppuja, puhelinten valoja tai muita valonlähteitä ja väläyttää Voyagerin tunnuksen VGR morseaakkosilla. NASA tarjosi myös valmiin, puhelimella käytettävän vilkkuvan signaalin.
Lähes 50 vuotta matkaa tehneen luotaimen kunniaksi järjestetty tapahtuma muistuttaa siitä, kuinka pitkälle ihmiskunnan tutkimusmatkat ovat ulottuneet – ja kuinka yhä seuraamme pienen avaruusaluksen matkaa tähtienvälisessä avaruudessa.
Viimeksi muokattu 18.11.2026 9:30